Pysyykö Stylus kädessä?

Harjurinteen koulun 8. ja 9.-luokkalaiset ovat ensimmäistä kertaa voineet valita kuvataiteen kurssin ”Media ja digitaalinen kuva”. Kurssilla on sukellettu digitaalisen kuvankäsittelyn perusteisiin Gimp-kuvankäsittelyohjelman avulla ja otettu uusia työvälineitä haltuun. Kuvan tekemisen ohessa kehittyvät myös tieto- ja viestintätekniset taidot.

mdk_blogi2

Tietokoneeseen liitettävän piirtolevyn ja Stylus-kynän avulla piirustus siirtyy suoraan kuvaruudulle. Työskentely ei tietenkään ole aluksi helppoa. Aluksi tuntuu siltä, ettei elektroninen kynä tottele, eikä osoitin liiku yhtään sinne, minne sen haluaisi liikkuvan. Hetken harjoittelun jälkeen pientenkin yksityiskohtien piirtäminen kuitenkin onnistuu.

mdk_blogi3

Kurssilla myös valokuvataan ja tehdään lyhyitä animaatioita.

mdk_blogi1

Matteus Pentti
kuvataiteen lehtori

Kielikurssimatka Tukholmaan

Loviisan Myllyharjun lukion 8 opiskelijan ryhmä ja kaksi ruotsin kielen lehtoria, Tarja Tonteri ja Eeva Sairanen, tekivät 4 päivän ruotsin kielen opintomatkan Tukholmaan lokakuun puolivälissä tänä syksynä.

Tukholman Suomi-instituutin (Finlandsinstitutet) koulutus- ja teatterivastaava Merja-Liisa Heikkinen oli yhdessä Myllyharjun ruotsin kielen lehtorien kanssa suunnitellut 4 päivän pituisen kieli- ja kulttuurikurssin Myllyharjun lukion A- ja B-ruotsin opiskelijoille. Heikkinen kävi myös luennoimassa ruotsinsuomalaisista Myllyharjun lukiossa aiemmin tänä syksynä, sekä kertoi Suomi-instituutin toiminnasta instituutin tiloissa Tukholmassa, johon opiskelijat tekivät yhden iltapäivävierailun.

”Stockholm – ditt klassrum” – ruotsin kieli- ja kulttuurikurssi koostui interaktiivisista haastattelu-, metro- ja seikkailutehtävistä, joita opiskelijat tekivät pareittain tai ryhmissä kaupungilla, sekä koko ryhmän yhteisistä museokäynneistä aamupäivisin.

Myllyharjun lukion opintomatka Ruotsiin toteutettiin Irja Lyykarin rahaston stipendimatkana Tukholmaan jo kolmatta kertaa. Edelliset opintomatkat Ruotsiin tehtiin elokuussa 2015, jolloin yhteistyökumppanina Tukholmassa oli niin ikään Finlandsinstitutet , ja ensimmäistä kertaa marraskuussa 2012, jolloin yhteistyökumppanina oli Skarpnäcksfolkhögskolan Etelä-Tukholmassa.

Tämän vuoden Tukholman opintomatka sujui myös erittäin hyvin, vaikka tällä kertaa pilvipoutaisessa säässä. Kaikki kurssiin osallistuneet opiskelijat sekä opettajat pitivät kurssimatkaa hyvin onnistuneena, antoisana ja erityisesti käytännön kielitaitoa kehittävänä kokemuksena. (Tarja Tonteri, Myllyharjun lukion ruotsin kielen lehtori)

VIIKON KULKU

Ryhmä saapui lentoteitse Tukholmaan, jossa Merja-Liisa Heikkinen oli ryhmää vastassa ja jakoi hotellilla opiskelijoille keskiviikon ja torstain pari-ja ryhmätehtävät sekä opasti matkakorttien hankinnassa. Sen jälkeen kävimme koko ryhmä yhdessä syömässä ja palasimme ajoissa takaisin hotellille, sillä tehtävientäyteinen viikko oli vielä edessäpäin. Ohjelmarunko eri päiville meni näin: keskiviikkona ja torstaina oli museokäyntejä aamupäivisin ja iltapäivisin haastatteluja ja seikkailutehtäviä pareittain, torstaina iltapäivällä oli verailu Suomi-instituutissa sekä metrotehtäviä 4 opiskelijan ryhmissä, ja perjantaina  teimme yhdessä vanhan kaupungin kävelykierroksen.  

OPISKELIJOIDEN RAPORTTEJA TEHTÄVISTÄ

Voittaja vie kaiken Abba-museossa

Keskiviikkona Myllyharjun lukion matkalaiset vierailivat Djurgårdenin kaupunginosassa sijaitsevassa suositussa Abba-museossa. Sisäänpääsyn kanssa tuli alussa ongelmia, mutta lopulta kaikki pääsivät kuitenkin sisään. Museossa viihtyivät hyvin niin oppilaat kuin opettajatkin, ja monen sorttista aktiviteettia riitti. Museossakävijät saivat esimerkiksi laulaa Abban rakastettuja klassikoita karaokessa, tai tanssia lavalla hologrammisten Abba-jäsenien kanssa. Myös lukion oppilaat intoutuivat sekä laulamaan että tanssimaan museon tiloissa. Museossa sai tutustua kattavasti Abba-yhtyeen historiaan ja jäseniin esimerkiksi dokumenttien ja infotaulujen muodossa. Kierroksen päätteeksi tie johti lukion porukan museon lahjatavarakauppaan, josta kukaan ei kuitenkaan löytänyt mitään ostettavaa.

(Väinö Honkanen ja Joel Lundqvist)

Söderhallarna (seikkailutehtävä)

Keskiviikoksi jokaiselle haastatteluparille oli jaettu ns. ”seikkailutehtäviä”, joita tehtiin metron avulla. Meidän tehtävänä oli mennä Söderhallar – nimiseen ostoskeskukseen ottamaan selvää sen päivän eli keskiviikon elokuvatarjonnasta. Todistukseksi otettiin kuvia sieltä löydetyn elokuvateatterin tarjonnasta. Tehtävään kuului myös pienempi lisätehtävä, jossa piti mennä mihin tahansa kauppaan ja kysyä siellä jotain. Tehtävät saatiin tehtyä ja niiden jälkeen sai viettää aikaa missä halusi.

(Väinö Honkanen ja Joel Lundqvist)

That’s what he Said (haastattelutehtävä)

Meidän tehtävänämme oli haastatella ruotsinsuomalaista Said Moshtaghia. 29-vuotias Moshtaghi työskentelee Tukholman Kistassa myyntipäällikkönä tekniikan alan yrityksessä. Moshtaghilla on yksi tytär, joka opiskelee ruotsinsuomalaisessa koulussa.

Haastattelu meni mukavasti. Asioista keskusteltiin lyhyesti mutta ytimekkäästi. Kysymyksiä oli suunniteltu etukäteen, mutta haastettelutilanteessa keskustelu luisti hyvin ja tietysti ruotsin kielellä. Haastattelun jälkeen juttelimme hänen kanssaan vielä muista asioista.

(Väinö Honkanen ja Joel Lundqvist)

Konsulttipäällikkö (haastattelutehtävä)

Saimme tehtäväksemme haastatella ruotsiksi ruotsalaista Setareh Moshtaghia. Haastattelimme häntä hänen konsulttipäällikön työstään ja psykologian opinnoistaan. Hän antoi meille opiskelijoille hyvän vinkin, että kannattaa valita laaja-alainen ala, jotta tulevaisuudessa olisi varaa valita monista eri työvaihtoehdoista. Vaikka ruotsin puhuminen tuntui aluksi haastavalta, niin Setarehin avoimuus ja lämminhenkisyys lievittivät jännitystä, ja haastattelu sujuikin hyvin. (Melinda Söderström ja Emilia Tikander)

Maakuntahallintoviraston mies (haastattelutehtävä)

Kävimme haastattelemassa Jonas Lilleberg-Erikssonia Tukholman läänin maakuntahallintovirastossa, jossa hoidetaan mm. sairaaloiden, metrojen ja päiväkotien kunnossapitoa. Kyselimme Jonakselta hänen työstään, kielitaidostaan ja siitä, missä hän on asunut. Hän kyseli myös meiltä kysymyksiä. Kysyimme häneltä, pitääkö hän työstään ja, miksi hän valitsi juuri tämän työn. Hän kertoi pitävänsä työstään erittäin paljon ja, että hänellä oli töitä myös Helsingissä.

Kysyimme myös hänen kielitaidostaan, mitä hän pitää kaksikielisyydestä, kuinka monia kieliä hän osaa puhua ja mitä kieliä hän haluaisi osata. Jonas piti kaksikielisyyttä hyvänä asiana ja hän kertoi meille olevansa kaksikielisestä perheestä. Hänen äitinsä on suomenkielinen ja isänsä ruotsinkielinen. Hän kertoi meille käyneensä suomenkielisen päiväkodin. Jonas kertoi osaavansa puhua suomea, ruotsia, englantia ja italiaa. Hän haluaisi osata puhua myös saksaa.

Viimeisenä puhuimme hänen asuinalueestaan. Kysyimme, onko hän asunut koko elämänsä Ruotsissa, kuinka monta kertaa hän on muuttanut, missä kaupungeissa hän on asunut ja mitä hän pitää Ruotsissa asumisesta. Hän kertoi asuneensa Ruotsin lisäksi myös Italiassa ja Suomessa. Hän oli muuttanut kaksi kertaa. Vielä lopuksi Jonas kertoi, että hän piti Ruotsissa asumisesta, mutta hänen sydämensä kuuluu sekä Suomeen että Ruotsiin.

Omasta mielestämme haastattelu oli onnistunut.

(Jessica Papinniemi ja Tiia Svärd)

Ranskanopettajatar (haastattelutehtävä)

Haastattelimme Tukholman ruotsinsuomalaisen koulun (Sverigefinska skolan) opettajaa Pauliina Bergiä. Hänen oppiaineitaan ovat ranskan ja ruotsin kielet. Hän on syntyperäinen ruotsalainen ja asunut elämänsä aikana Tukholman lisäksi myös Pariisissa.

Alun perin Berg halusi opettajaksi sillä hän pitää ihmisten parissa työskentelemisestä ja kokee sen antoisaksi. Hän päätyi ruotsinsuomalaiseen kouluun opettajaksi sattuman kautta. Hän oli hakenut opettajan töitä Tukholman alueelta ja sai paikan, vaikka ei osannutkaan suomea. Berg itse näki että hänen suomen osaamattomuutensa oli hyväksi opettaessa, sillä hän ei joutuisi tukeutumaan suomen puhumiseen kesken kielten opetuksen.

Haastattelun jälkeen Pauliina Berg lähti kohti seuraavaa oppituntia.

(Kaj Kujala ja Lauri Hämäläinen)

Nordiska museet

Torstaiaamuna suuntasimme Djurgårdeniin Nordiska museetiin. Nordiska museet esittelee ruotsalaista kulttuuria ja historiaa esimerkiksi kuvien, äänitteiden ja videoiden kautta. Pääosassa museossa ovat kuitenkin erilaiset aidonnäköiset jäljitelmät, mm. eri aikakausien ruotsalaisista kodeista, ihmisistä, vaatteista, perinteisistä ruoista ja juhlapyhistä. Meistä museo esitteli kattavasti ruotsalaista kulttuuria ja havaitsimme ruotsalaisessa ja suomalaisessa kulttuurissa paljon yhtäläisyyksiä. Museo oli kaikinpuolin mielenkiintoinen kokemus.

(Emilia Tikander, Melinda Söderström, Jessica Papinniemi)

Finlandsinstitutet  

Torstaina iltapäivällä kävimme tutustumassa Tukholman Suomi-taloon (Finlandsinstitutet). Instituutin koulutus- ja teatterivastaava Merja-Liisa Heikkinen ja instituutin harjoittelija Anna-Maija Seppänen kertoivat meille tehtävistään instituutissa ja instituutin toiminnasta.

Finlandsinstitutet -kulttuurikeskuksen tehtäviin kuuluu mm. tuoda suomalaista kulttuuria esille Tukholmassa esimerkiksi järjestämällä monenlaista kulttuuritoimintaa, esitellä suomalaista musiikkia, elokuvia ja kirjallisuutta. Instituutin toiminta on avointa kaikille, mutta se on suunnattu erityisesti ruotsinsuomalaisille. Meille esiteltiin myös Anne Mustarastaan näyttely Helsinki Dresses, jossa oli näytteillä Mustarastaan suunnittelemia hienoja naisten juhla-asuja, jotka olivat saaneet inspiraationsa Helsingin arkkitehtuurista.

(Melinda Söderström, Emilia Tikander, Jessica Papinniemi)

Taiteelliset metroasemat (metrotehtävä)

Torstaille meillä oli ns. ”metrotehtäviä” Liikuimme Tukholman metrolla eli tunnelbanalla. Tehtävämme liittyivät pääosin metroasemien taiteen tutkimiseen, vertailuun ja dokumentoimiseen. Tehtävänämme oli myös pohtia taiteen luomaa tunnelmaa kullakin metroasemalla. Asemia olivat mm. Solna centrum ja Tekniska högskolan.

(Kaj Kujala, Tiia Svärd, Jessica Papinniemi ja Lauri Hämäläinen)

Metromaalaustaidetta (metrotehtäävä)

Torstaina oli siis vuorossa metrotehtävät. Niitä tehtiin neljän hengen ryhmissä, jotta tehtävät saataisiin tehtyä hyvissä ajoin. Tehtäväksi oltiin annettu kaksi paikkaa mihin piti mennä metrolla. Meillä ne olivat Universitetet ja Kungsträdgården, siis kyseiset metroasemat. Molemmilla asemilla piti sitten ottaa selvää siellä olevasta taiteesta. Yleensä jokaisella metroasemalla oli katossa iso maalaus, joka ylsi aseman päästä päähän. Kaikesta taiteesta mitä metroasemilta löysimme otettiin kuvia todisteeksi, että siellä oltiin tosiaan käyty.

(Väinö Honkanen, Emilia Tikander, Melinda Söderström ja Joel Lundqvist)

Last but not least: Gamla stan

Perjantaina teimme vielä koko ryhmänä kävelykierroksen Tukholman vanhassa kaupungissa (Gamla stan). Kävimme Kuninkaan linnan pihalla (Kungliga slottsgården) katsomassa sotilaiden vartiovuoron vaihdon, sitten nähtävyyskierroksemme eteni reittiä: Storkyrkan, Stortorget, Tyska kyrkan ja Mårten Trotzigs gränd, joka on Tukholman kapein katu. Nähtävyyksien jälkeen kävimme vielä jäätelöllä ja sen jälkeen vietimme omaa vapa-aikaa kaupungilla. Illemmalla suuntasimme sitten kapsäkkeinemme lentokentälle, jätimme hyvästit Tukholmalle ja lähdimme kotia kohden.

(Tarja Tonteri)

thumbnail_20161014_105732
Kuvassa vasemmalta oikealle: Jessica Papinniemi, Melinda Söderström, Emilia Tikander, Joel Lundqvist, Väinö Honkanen, Tiia Svärd, Kaj Kujala ja Lauri Hämäläinen. Kuva on otettu vanhassa kaupungissa.
thumbnail_20161014_101452
Kuvassa vasemmalta oikealle: Joel Lundqvist, Väinö Honkanen, Lauri Hämäläinen, Kaj Kujala, Tiia Svärd, Emilia Tikander, Melinda Söderström, Jessica Papinniemi ja Eeva Sairanen. Kuva on otettu Kuninkaanlinnan sisäpihalta.
thumbnail_20161012_094116%5b1%5d
Kuvassa vasemmalta oikealle: Tiia Svärd, Kaj Kujala, Joel Lundqvist, Lauri Hämäläinen, Väinö Honkanen, Emilia Tikander, Melinda Söderström, Jessica Papinniemi ja Tarja Tonteri. Kuva on otettu Sergelstorgilla.