Forumille laajemmat aukioloajat

Suomen kielen ja kirjallisuuden mielipidejakson satoa Mielipidetekstin kirjoittaja on 8. luokan oppilas

Forum on Loviisassa sijaitseva nuorisotila, joka on auki arkisin, vaihtelevin aukioloajoin. Ma-to se sulkee ovensa kahdeksalta ja perjantaisin yhdeksältä.

Forumissa tekemistä on esimerkiksi biljardin pelaaminen, musiikin soittaminen ja ps4-konsolilla pelaaminen. Forumiin voi myös tulla vain istumaan ja viettämään aikaa, ruokapöydän ääressä voi syödä, sekä nuorisotyöntekijöiden kanssa voi jutella kaikesta.

Mielestäni olisi hyvä, jos Forum olisi auki myös viikonloppuisin. Se tarjoaa nuorille lämpimän paikan olla, suojaa säältä varsinkin talvella. Viikonloppuisin nuoret päätyvät usein oleskelemaan esim. kaupoissa ja niiden parkkihalleissa. Siellä he saattavat aiheuttaa häiriötä tai sotkea, mutta myös hyvin käyttäytyville nuorille saatetaan valittaa paikalla oleskelusta. Osasta nuorista voi tuntua pahalta, kun aikuinen tulee sanomaan sellaisesta, vaikkei olisi tehnyt mitään. Nuorille tulisi tarjota tila, jossa he oikeasti voivat olla ja viettää aikaa. Osalle nuorista Forum voi olla myös jonkinlainen turvapaikka, jos kotona ei välttämättä ole kaikki hyvin.

Eli siis nuorille olisi todella tärkeää, että heillä olisi turvallinen paikka, jossa he pystyvät luvallisesti viettämään aikaa, myös viikonloppuisin. Forumin aukioloaikoja tulisi laajentaa, myös viikonlopulle. Viikonloppuisin se voisi olla auki yhdeksään tai kymmeneen asti.

Syysloma pidemmäksi

Suomen kielen ja kirjallisuuden mielipidejakson satoa Mielipidetekstin kirjoittaja on 8. luokan oppilas

Minulla syysloma kestää ainoastaan kolme päivää ja joskus se on kestänyt ainoastaan kaksi päivää. Joissakin kouluissa syysloma kestää kumminkin pidempään ja mielestäni niin sen pitäisikin olla.

Mielestäni syysloman pitäisi olla edes muutaman päivän pidempi, koska Suomessa syksyt ovat pimeitä, jonka takia ihmiset ovat väsyneempiä ja tarvitsevat enemmän lepoa ja lomaa. Jos loma olisi edes muutaman päivän pidempi, niin lomalla ehtisi oikeasti vain levätä ja palautua kunnolla sekä tehdä muitakin omia asioita, kun vain koulua. Tällöin lomalla ei tarvitsisi miettiä arjen alkamista, vaan nauttia lomasta, kun taas lyhyemmällä lomalla ajatukset helposti olisivat arjessa, jolloin ei pysty levätä kunnolla. Koulu pyörii silloin myös paljon mielessä. Mielestäni lomalla pitäisi pystyä olla ajattelematta arkea, jotta sen jälkeen jaksaisi paljon paremmin. Silloin myöskään syksy ei tuntuisi niin pitkältä ja raskaalta. Pidemmän loman aikana pystyisi myös käymään esimerkiksi ulkomailla, jonka avulla jaksaisi palata paremmin takaisin arkeen eikä silloin tarvitsisi ottaa koulusta vapaata. Myös joissakin muissa kouluissa syysloma on pidempi, joten sen pidentäminen ei olisi mahdotonta.

Mielestäni esimerkiksi kesälomasta voisi ottaa muutaman päivän pois, jolloin syysloma olisi hieman pidempi, koska kesäloma olisi kumminkin pitkä.

Ympäristövaikuttajien haastattelu

Teksti: 9B-luokan oppilaat Emilia Karjalainen, Sanni Mikkola, Ossi Ylitalo, Peik Lehtinen ja Veronika Ahokas

Haastattelimme Loviisan ympäristön ja luonnon suojelusta eri ympäristövaikuttajia, mm. Jan D. OkerBlom (kaupunginjohtaja), Heidi Lyytikäinen (ympäristösuojelussihteeri), Maija Lehtomäki (ympäristötarkastaja), Kim Mikkola (metsäalan yrittäjä) ja Sini Hakkarainen-Suonpää (partio-ohjaaja). Kysyimme kaikilta kysymyksiä liittyen heidän työhönsä, ympäristönsuojeluun, ilmastonmuutokseen, päästöihin, roskaamiseen ja jätteisiin.

Osa 3: Roskaaminen ja jätteet

Onko Loviisassa paljon roskaamista ja mitä sille voisi tehdä?

Kaupungin johtajan mukaan, yritetään saada tarpeeksi roskiksia ihmisille, jotta he käyttäisivät niitä. Roskiksien pitäisi olla tarpeeksi isoja ja ne pitäisi tyhjentää useasti. Isompi ongelma on ihmisten asenne roskaamiseen, myös kaupungin ulkopuolellakin. Meren roskaaminen on myös iso huoli, useita roskia ei näe ja niitä heitetään paljon mereen. Usein kiellot eivät riitä. Kaupungissa kuitenkin siivotaan ainakin meren rannat ja muut. Kaupunki myös järjestää siivouspäiviä, jolloin houkutellaan ihmisiä siivoamaan esim. ympäristöstä roskia. Ne ovat olleet melko suosittuja ennen.

Heidi ja Maija sanovat, että he saavat välillä ilmoituksia esim. kaatopaikoista metsissä. He kuitenkin sanoivat, että nykyään roskaamisilmoitukset ovat vähentyneet ja ihmisten tietoisuus roskaamisesta ja esim. kierrätyksestä on myös edistynyt. Kaikki ovat muutenkin vähän valveutuneempia muiden roskaamisesta. Jätehuolto on myös kehittynyt.

Sini vastasi, että se on yksinkertaisesti tyhmää. Jokainen pystyy huolehtimaan roskansa roskikseen, varsinkin kun niitä on joka paikassa. Tällä hetkellä kasvomaskeja lojuu kauppojen pihoilla ja muutenkin siellä täällä. Myös muita roskia, kuten pikaruokakääreitä näkyy säännöllisesti.

Kim sanoi, että roskaaminen täysin älytöntä touhua. Monta kertaa puistoissa ja kaupungilla roskia on vielä ihan roskiksen viereen maahan heitettynä. Jätteitä, joiden vieminen jäteasemalle on ilmaista, löytyy vieläkin metsistä ja teiden varsilta. Taajamissakin ihmisten omat pihat monesti täynnä jätteitä ja jätteet on pihoilta monesti levinneet kaupungin puisto- ja metsäalueillekin.

Mihin roskat viedään?

Kaupunginjohtaja kertoi Rosk`n roll-yhtiöstä: Loviisassa toimii kuntien omistama Rosk`n roll niminen yhtiö, joka toimii niin että kunnat maksavat jätemaksuja. Sinne viedään roskat ja ne lajitellaan jopa sekajätteistä koneen avulla. Esimerkiksi lasit, metallit ja betonit uudelleen käytetään. Sekajätteen tuomisesta joutuu maksamaan, mutta valmiiksi lajitellusta jätteistä ei tarvitse. Nykyään jätteistä viedään suurin osa laitokselle, jossa ne lajitellaan ja poltetaan eikä viedä kaatopaikalle.

Heidin ja Maijan vastaus: Vuodessa heillä on paljon roskaustapauksia, siihen kuluu pienet asiat kuten, jätesäkit tienvarressa ja suuremmat asioita, kuten auton romujen siivoaminen. Pienempiä asioita kuitenkin riittää niin paljon kun ehtii tehdä. Roskaustapauksissa, kun on saatu selville, kuka on vienyt roskat luontoon, heitä määrätään siivoamaan ne ja jätteenkuljettaja toimittaa ne asianmukaiseen paikkaan. Vaaditaan lisäksi vielä selvitys siitä, että ne on toimitettu sinne eikä esim. toiseen tienvarteen.

Miten nuoret voisivat olla ympäristöystävällisempiä ja esim. vähentää roskaamista?

Nuorten olisi tärkeää muistaa jätteiden lajittelu, ei heittäisi roskia luontoon, miettiä tarvitseeko tuotteen oikeasti, kulutustottumuksien ajattelu ja vastuullisten valintojen tekeminen ympäristöä kohtaan. Lisäksi jokainen voisi poimia näkemänsä roskat luonnosta/kaduilta. Roskaaminen lähtee ihan pienistäkin roskista, kun niitä on jo maassa siihen helpommin, keräytyy enemmän niitä. On tärkeää muistaa jätteiden lajittelu ja kierrättäminen. Koulussa nykyään opetetaan paljon ympäristöstä antaen nuorille mahdollisuuden vaikuttaa siihen. Roskaaminen pitäisi saada rangaistavaksi. Roskaamiseen pitäisi ottaa enemmän huomiota myös kasvatuksessa.

Ympäristövaikuttajien haastattelu

Teksti: 9B-luokan oppilaat Emilia Karjalainen, Sanni Mikkola, Ossi Ylitalo, Peik Lehtinen ja Veronika Ahokas

Haastattelimme Loviisan ympäristön ja luonnon suojelusta eri ympäristövaikuttajia, mm. Jan D. OkerBlom (kaupunginjohtaja), Heidi Lyytikäinen (ympäristösuojelussihteeri), Maija Lehtomäki (ympäristötarkastaja), Kim Mikkola (metsäalan yrittäjä) ja Sini Hakkarainen-Suonpää (partio-ohjaaja). Kysyimme kaikilta kysymyksiä liittyen heidän työhönsä, ympäristönsuojeluun, ilmastonmuutokseen, päästöihin, roskaamiseen ja jätteisiin.

Osa 2: Ilmastonmuutos ja päästöt

Miten suhtaudut Loviisan ympäristöpäästöihin / ilmastonmuutokseen?

Kaupunginjohtajan mukaan on allekirjoitettu ohjelma, jossa kaupunki sitoutuu vähentämään päästöjään. Yritetään myös miettiä mitä kaupungin suorassa toiminnassa voidaan tehdä esim. sähköautot, energiantuotanto, kierrättäminen ja roskaamisen vähentäminen.

Heidi ja Maija sanoivat: ilmastonmuutos ei tietenkään ole mielipide kysymys vaan tieteellinen fakta, josta on merkkejä nähtävissä luonnossa. Se on iso ongelma, joka tulee vaikuttamaan enemmän ihmisten elämään tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos näkyy etelä suomessa ja Loviisan alueella esim. talvien puuttumisena. Lisäksi Loviisan lahti on myös tulvariski aluetta ja riski kasvaa, kun meren pinta nousee. Loviisassa on tosin varauduttu sellaiseen. Mutta se näkyy täällä myös erilaisina hankkeina, kuten tuulivoiman tai muiden kestävämpien energiamuotojen lisäämisenä.

Sini vastasi, että ilmastonmuutos on suurin ongelma maapallon tulevaisuuden kannalta ja meidän jokaisen pitää toimia sen hillitsemiseksi.

Kimin mielestä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tulisi tehdä enemmän oikeita toimenpiteitä. Loviisassa leudommat talvet ja kovat tuulet ovat lisääntyneet. Ilmaston lämpenemisen myötä myös vieraslajien ja kasvitautien uhka on lisääntynyt.

Mitä ehdotuksia teillä on ilmastonmuutoksen hidastamiseksi?

Hidastamisehdotuksiksi saimme esim. kaupungin päästöjen vähentäminen, energian tuoton eri muodot esim. tuulivoimalla, miettimällä kuinka paljon kuluttaa, kuinka paljon esim. ajetaan paikkoihin, mitä syödään, kuinka ilmastoystävällisesti ostetut tuotteet on valmistettu. Lisäksi vältetään kertakäyttöisten tarvikkeiden hankkimista, turhaa ajamista moottoriajoneuvoilla, kierrätetään mahdollisimman laajasti kaikki syntyvät jätteet ja samalla vältetään niiden syntymistä. Metsien avohakkuiden määrää tulisi myös vähentää. Jokaisen tulisi siis tehdä omalta osin parhaansa ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Lisäksi kysyimme kaupunginjohtajalta: Miten ydinvoimalan läheisyys vaikuttaa ihmisten terveyteen tai ympäristöön?

Fortum ja kunta ovat mukana tekemässä ympäristön vaikutusten arviointia. Sitä tutkitaan aina välillä ja tutkimusten mukaan ydinvoimalan läheisyys ei vaikuta mitenkään ihmisten terveyteen. Ympäristöön se vaikuttaa jonkin verran esim. veden lämpeneminen, se myös vaikuttaa kasveihin ja kaloihin, mutta ei välttämättä kielteisesti.

“Ydinvoimalan sähkömäärällä voisi kuljettaa kaikki Suomen ajoneuvot, jos kaikki olisivat sähköautoja.”

Lisäksi kaupunginjohtaja kertoi ongelmista sähkön tuotannossa Loviisassa:

Sähkön hinta on alhainen nykyään, sähköä säästetään vähemmän ja innostus investoida uuteen sähköntuotantoon on pieni, jos se on niin halpaa. Johtuu esim. Siitä, että sähköä on vaikea varastoida. Voimaloiden käyttäminen ei maksa niin paljon. Joten joinain vuosina, kun sähköä tuotetaan enemmän, sitä tulee liikaa ja sen hinta alenee. Suurin ongelma sähkössä on kuitenkin sen varastointi ja sen siirto. Loviisa on myös suurin omistaja Kymenlaakson sähkö -yhtiöstä, siten voidaan myös vaikuttaa sähkön tuotantoon ja käyttöön.

****************

Haastattelun viimeinen osa julkaistaan Harjurinteen blogissa 11.12.2020!

Ympäristövaikuttajien haastattelu

Teksti: 9B-luokan oppilaat Emilia Karjalainen, Sanni Mikkola, Ossi Ylitalo, Peik Lehtinen ja Veronika Ahokas

Haastattelimme Loviisan ympäristön ja luonnon suojelusta eri ympäristövaikuttajia, mm. Jan D. OkerBlom (kaupunginjohtaja), Heidi Lyytikäinen (ympäristösuojelussihteeri), Maija Lehtomäki (ympäristötarkastaja), Kim Mikkola (metsäalan yrittäjä) ja Sini Hakkarainen-Suonpää (partio-ohjaaja). Kysyimme kaikilta kysymyksiä liittyen heidän työhönsä, ympäristönsuojeluun, ilmastonmuutokseen, päästöihin, roskaamiseen ja jätteisiin.

Osa 1: Työ ja ympäristönsuojelu

Mitä sinun työhösi kuuluu?

Kaupunginjohtajan vastuulla on varmistaa, että noudatetaan ministeriöiltä ja virkamiehiltä tulleita ohjeita ja toteutetaan muutoksia.

Kim hoitaa työkseen metsiä, ja puita rakennetuissa ympäristöissä (puistot, katupuut ym.) sekä tekee myös hoitotoimenpiteitä suojelualueilla.

Heidi ja Maija vastasivat, että heidän vastuullaan on ympäristönsuojelun edistäminen ja valvonta Loviisassa. Heidän työnsä on kuitenkin hyvin monipuolista. Heille kuuluu esim. valitukset roskaamisesta, ympäristön tilan seuranta ja tutkimus, lupa-asiat, tiettyjen kohteiden valvonta ja tarkastukset sekä kuntalaisten ympäristötietoisuuden parantaminen.

Siniltä kysyimme, miten ympäristö liittyy työhösi?

Sini: Ei varsinaisesti kovin paljon, mutta elokuvateatterissa syntyy paljon roskaa, jota pyrimme lajittelemaan mahdollisimman hyvin. Partiotoiminta opastaa ja kannustaa lapsia ja nuoria toimimaan vastuullisesti mm. Ympäristönsuojeluun liittyvissä asioissa. Roskien lajittelu, kierrätys, ympäristöystävällisten toimintamallien opettelu sekä oman toiminnan pohtiminen ovat osa partio-ohjelmaa. Pyrin toimimaan mahdollisimman ympäristöystävällisesti, mutta totta kai meidän kaikkien toiminta vaikuttaa ympäristöön.

Mitä ympäristö teille merkitsee?

Heidi ja Maija vastasivat, että heille ympäristö merkitsee elämää. Mutta huoli ympäristöstä ja mahdollisuus vaikuttaa siihen joka päivä, on se, joka on ajanut heidät juuri tälle alalle.

Kim sanoi: Ympäristö on minulle erittäin tärkeä, ja yritän huomioida sen kaikessa toiminnassani. Se on myös paikka rauhoittua ja purkaa stressiä.

Sini vastasi: Puhdas luonto on minulle tärkeää ja siksi haluan tehdä parhaani sen säilyttämiseksi.

Kaupunginjohtajalta kysyimme: Kuinka paljon rahaa suunnilleen käytetään ympäristön suojeluun Loviisassa?

Hän vastasi, että muutama satatuhatta euroa vuodessa, mutta tarkkaa summaa on hankala määritellä. Siihen liittyy paljon asioita: lupakäytäntö, kaupungin kuluttamisen vähentäminen, siivous/puhdistus projektit, rakentaminen jne.

*******************

Osa 2/3 julkaistaan Harjurinteen blogissa 10.12.2020!

TET-viikkoni Loviisan Tangossa

Teksti: Siru Jakobsson

Olin TET-harjoittelussa Loviisan Tangossa, joka on Loviisan keskustassa sijaitseva vaatekauppa. Samassa paikassa TET-harjoitteluaan suoritti koulustamme myös Meri-Tuuli.

Työpäivä alkoi klo 10:00 ja loppui klo 15.00. Työpäivään kuului vaatteiden järjestelyä koon mukaan, siivoilua ja uusien vaatteiden esille panoa. Askartelimme ja somistimme Meri-Tuulin kanssa Halloween-ikkunan ja askartelimme isänpäivää varten. Parina päivänä veimme korjattavia vaatteita ompelijalle. Keskiviikkona lajittelimme takahuoneessa olevat henkarit merkin ja koon mukaan. Saimme myös Meri-Tuulin kanssa valita mallinukeille uudet vaatteet ja pukea ne. Viimeisenä päivänä opimme höyryttämään vaatteita niin että vaatteissa olevat rypyt lähtivät pois. Saimme myös arkistoida papereita.

Kivointa TET-harjoittelussa oli mielestäni uuden oppiminen ja mallinukkejen pukeminen ja niiden asujen suunnittelu.

Opimme somistamista, esille panoa ja vaatteiden höyryttämistä. Vaatekaupassa työskentely on pitkälti asiakaspalvelua. Suurin osa asiakkaista oli iäkkäämpiä ja heitä kävi jonkun verran ostoksilla

TET-viikkoni vanhainkodissa

Teksti: Nella Vehmer

Minä olin koko viikon äitini työpaikalla Sipoossa.

Joka päivä oli aikalailla samanlainen, aamulla teimme puuron ja laitoimme aamupalaa. Aamupalan aikaan sain itsekin syödä siellä tehtyä puuroa ja leipää. Sen jälkeen luettiin vähän lehteä ja musiikkia saattoi olla taustalla. Myös saatettiin leipoa, jotka sitten syötäisi myöhemmin. Sitten saatettiin pelata muistipeliä ja sanan arvausta. Myös kisailtiin halloweenin kunniaksi vähän keilausta, renkaan heittoa ja myös tikan heittoa, voittajat sai karkkia palkinnoksi.

Ennen ruokaa myös saatettiin ulkoilla. Sen jälkeen menimme laittamaan astioita valmiiksi ja odotettiin että ruoka tulisi. Jaoimme ruuat asiakkaille ja sitten ainakin minä sain luvan mennä syömään. Syömisen jälkeen saatettiin taas vähän pelata sanan arvausta tai sit vaan oltiin. Myöhemmin vähän pelailtiin bingoa.

Torstain ryhmässä vedin bingon ruotsiksi ja sain myös osallistua jos halusin. Sen jälkeen söimme aamulla tekemät leivokset kahvin kanssa. Ja sitten pikku hiljaa asiakkaat lähti kotiin päin ja äiti kirjasi päivästä koneelle ja minä laitoin valot pois ja laitettiin tiskiin lautaset ja muut. Sitten lähdettiin kotiin.

TET-kokemuksia Hesburgerista

Teksti: Roope Rasi

Yhtenä päivänä oli kuorma päivä ja autoin työ harjoittajaa purkamaan sen. Sitten pesin ikkunat sisältä ja ulkoa ja otin salin eli tyhjensin roskikset, pyyhin pöydät ja harjasin lattiat.

Pahin asia oli pakastimeen meno ja siellä lämpöjen mittaaminen joka oli yksi asia jonka tein joka päivä eli omavalvonta. Se piti merkitä aina lappuun ja kirjata omalle nimelle. Jos tulisi ruokamyrkytys niin ne pitäisi tarkistaa.

Ja kun tulin aamulla töihin niin otin vaan kahvin, kuuntelin musiikkia ja odotin että pomo keksi jotain töitä joita ei aina ollut paljoa. Todella monesti odotin vaan että olisi töitä. Sain myös palautetta että olin oma aloitteinen ja nopea kaikissa hommissa. Mutta en halunnut sinänsä olla kassalla koska no siitä saisi kokemusta mutta välillä tuntui että ne työt oli turhia koska en saanut rahaa. Ja en myöskään halunnut hidastaa mitään ja halusin että oikeat työntekijät tekee työnsä että asiakkaat saa mistä maksaa.

Ja sain kahvia ja kaakaota niin paljon kuin halusin. Se oli hyvä kokemus.