Ympäristövaikuttajien haastattelu

Teksti: 9B-luokan oppilaat Emilia Karjalainen, Sanni Mikkola, Ossi Ylitalo, Peik Lehtinen ja Veronika Ahokas

Haastattelimme Loviisan ympäristön ja luonnon suojelusta eri ympäristövaikuttajia, mm. Jan D. OkerBlom (kaupunginjohtaja), Heidi Lyytikäinen (ympäristösuojelussihteeri), Maija Lehtomäki (ympäristötarkastaja), Kim Mikkola (metsäalan yrittäjä) ja Sini Hakkarainen-Suonpää (partio-ohjaaja). Kysyimme kaikilta kysymyksiä liittyen heidän työhönsä, ympäristönsuojeluun, ilmastonmuutokseen, päästöihin, roskaamiseen ja jätteisiin.

Osa 3: Roskaaminen ja jätteet

Onko Loviisassa paljon roskaamista ja mitä sille voisi tehdä?

Kaupungin johtajan mukaan, yritetään saada tarpeeksi roskiksia ihmisille, jotta he käyttäisivät niitä. Roskiksien pitäisi olla tarpeeksi isoja ja ne pitäisi tyhjentää useasti. Isompi ongelma on ihmisten asenne roskaamiseen, myös kaupungin ulkopuolellakin. Meren roskaaminen on myös iso huoli, useita roskia ei näe ja niitä heitetään paljon mereen. Usein kiellot eivät riitä. Kaupungissa kuitenkin siivotaan ainakin meren rannat ja muut. Kaupunki myös järjestää siivouspäiviä, jolloin houkutellaan ihmisiä siivoamaan esim. ympäristöstä roskia. Ne ovat olleet melko suosittuja ennen.

Heidi ja Maija sanovat, että he saavat välillä ilmoituksia esim. kaatopaikoista metsissä. He kuitenkin sanoivat, että nykyään roskaamisilmoitukset ovat vähentyneet ja ihmisten tietoisuus roskaamisesta ja esim. kierrätyksestä on myös edistynyt. Kaikki ovat muutenkin vähän valveutuneempia muiden roskaamisesta. Jätehuolto on myös kehittynyt.

Sini vastasi, että se on yksinkertaisesti tyhmää. Jokainen pystyy huolehtimaan roskansa roskikseen, varsinkin kun niitä on joka paikassa. Tällä hetkellä kasvomaskeja lojuu kauppojen pihoilla ja muutenkin siellä täällä. Myös muita roskia, kuten pikaruokakääreitä näkyy säännöllisesti.

Kim sanoi, että roskaaminen täysin älytöntä touhua. Monta kertaa puistoissa ja kaupungilla roskia on vielä ihan roskiksen viereen maahan heitettynä. Jätteitä, joiden vieminen jäteasemalle on ilmaista, löytyy vieläkin metsistä ja teiden varsilta. Taajamissakin ihmisten omat pihat monesti täynnä jätteitä ja jätteet on pihoilta monesti levinneet kaupungin puisto- ja metsäalueillekin.

Mihin roskat viedään?

Kaupunginjohtaja kertoi Rosk`n roll-yhtiöstä: Loviisassa toimii kuntien omistama Rosk`n roll niminen yhtiö, joka toimii niin että kunnat maksavat jätemaksuja. Sinne viedään roskat ja ne lajitellaan jopa sekajätteistä koneen avulla. Esimerkiksi lasit, metallit ja betonit uudelleen käytetään. Sekajätteen tuomisesta joutuu maksamaan, mutta valmiiksi lajitellusta jätteistä ei tarvitse. Nykyään jätteistä viedään suurin osa laitokselle, jossa ne lajitellaan ja poltetaan eikä viedä kaatopaikalle.

Heidin ja Maijan vastaus: Vuodessa heillä on paljon roskaustapauksia, siihen kuluu pienet asiat kuten, jätesäkit tienvarressa ja suuremmat asioita, kuten auton romujen siivoaminen. Pienempiä asioita kuitenkin riittää niin paljon kun ehtii tehdä. Roskaustapauksissa, kun on saatu selville, kuka on vienyt roskat luontoon, heitä määrätään siivoamaan ne ja jätteenkuljettaja toimittaa ne asianmukaiseen paikkaan. Vaaditaan lisäksi vielä selvitys siitä, että ne on toimitettu sinne eikä esim. toiseen tienvarteen.

Miten nuoret voisivat olla ympäristöystävällisempiä ja esim. vähentää roskaamista?

Nuorten olisi tärkeää muistaa jätteiden lajittelu, ei heittäisi roskia luontoon, miettiä tarvitseeko tuotteen oikeasti, kulutustottumuksien ajattelu ja vastuullisten valintojen tekeminen ympäristöä kohtaan. Lisäksi jokainen voisi poimia näkemänsä roskat luonnosta/kaduilta. Roskaaminen lähtee ihan pienistäkin roskista, kun niitä on jo maassa siihen helpommin, keräytyy enemmän niitä. On tärkeää muistaa jätteiden lajittelu ja kierrättäminen. Koulussa nykyään opetetaan paljon ympäristöstä antaen nuorille mahdollisuuden vaikuttaa siihen. Roskaaminen pitäisi saada rangaistavaksi. Roskaamiseen pitäisi ottaa enemmän huomiota myös kasvatuksessa.

Ympäristövaikuttajien haastattelu

Teksti: 9B-luokan oppilaat Emilia Karjalainen, Sanni Mikkola, Ossi Ylitalo, Peik Lehtinen ja Veronika Ahokas

Haastattelimme Loviisan ympäristön ja luonnon suojelusta eri ympäristövaikuttajia, mm. Jan D. OkerBlom (kaupunginjohtaja), Heidi Lyytikäinen (ympäristösuojelussihteeri), Maija Lehtomäki (ympäristötarkastaja), Kim Mikkola (metsäalan yrittäjä) ja Sini Hakkarainen-Suonpää (partio-ohjaaja). Kysyimme kaikilta kysymyksiä liittyen heidän työhönsä, ympäristönsuojeluun, ilmastonmuutokseen, päästöihin, roskaamiseen ja jätteisiin.

Osa 2: Ilmastonmuutos ja päästöt

Miten suhtaudut Loviisan ympäristöpäästöihin / ilmastonmuutokseen?

Kaupunginjohtajan mukaan on allekirjoitettu ohjelma, jossa kaupunki sitoutuu vähentämään päästöjään. Yritetään myös miettiä mitä kaupungin suorassa toiminnassa voidaan tehdä esim. sähköautot, energiantuotanto, kierrättäminen ja roskaamisen vähentäminen.

Heidi ja Maija sanoivat: ilmastonmuutos ei tietenkään ole mielipide kysymys vaan tieteellinen fakta, josta on merkkejä nähtävissä luonnossa. Se on iso ongelma, joka tulee vaikuttamaan enemmän ihmisten elämään tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos näkyy etelä suomessa ja Loviisan alueella esim. talvien puuttumisena. Lisäksi Loviisan lahti on myös tulvariski aluetta ja riski kasvaa, kun meren pinta nousee. Loviisassa on tosin varauduttu sellaiseen. Mutta se näkyy täällä myös erilaisina hankkeina, kuten tuulivoiman tai muiden kestävämpien energiamuotojen lisäämisenä.

Sini vastasi, että ilmastonmuutos on suurin ongelma maapallon tulevaisuuden kannalta ja meidän jokaisen pitää toimia sen hillitsemiseksi.

Kimin mielestä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tulisi tehdä enemmän oikeita toimenpiteitä. Loviisassa leudommat talvet ja kovat tuulet ovat lisääntyneet. Ilmaston lämpenemisen myötä myös vieraslajien ja kasvitautien uhka on lisääntynyt.

Mitä ehdotuksia teillä on ilmastonmuutoksen hidastamiseksi?

Hidastamisehdotuksiksi saimme esim. kaupungin päästöjen vähentäminen, energian tuoton eri muodot esim. tuulivoimalla, miettimällä kuinka paljon kuluttaa, kuinka paljon esim. ajetaan paikkoihin, mitä syödään, kuinka ilmastoystävällisesti ostetut tuotteet on valmistettu. Lisäksi vältetään kertakäyttöisten tarvikkeiden hankkimista, turhaa ajamista moottoriajoneuvoilla, kierrätetään mahdollisimman laajasti kaikki syntyvät jätteet ja samalla vältetään niiden syntymistä. Metsien avohakkuiden määrää tulisi myös vähentää. Jokaisen tulisi siis tehdä omalta osin parhaansa ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.

Lisäksi kysyimme kaupunginjohtajalta: Miten ydinvoimalan läheisyys vaikuttaa ihmisten terveyteen tai ympäristöön?

Fortum ja kunta ovat mukana tekemässä ympäristön vaikutusten arviointia. Sitä tutkitaan aina välillä ja tutkimusten mukaan ydinvoimalan läheisyys ei vaikuta mitenkään ihmisten terveyteen. Ympäristöön se vaikuttaa jonkin verran esim. veden lämpeneminen, se myös vaikuttaa kasveihin ja kaloihin, mutta ei välttämättä kielteisesti.

“Ydinvoimalan sähkömäärällä voisi kuljettaa kaikki Suomen ajoneuvot, jos kaikki olisivat sähköautoja.”

Lisäksi kaupunginjohtaja kertoi ongelmista sähkön tuotannossa Loviisassa:

Sähkön hinta on alhainen nykyään, sähköä säästetään vähemmän ja innostus investoida uuteen sähköntuotantoon on pieni, jos se on niin halpaa. Johtuu esim. Siitä, että sähköä on vaikea varastoida. Voimaloiden käyttäminen ei maksa niin paljon. Joten joinain vuosina, kun sähköä tuotetaan enemmän, sitä tulee liikaa ja sen hinta alenee. Suurin ongelma sähkössä on kuitenkin sen varastointi ja sen siirto. Loviisa on myös suurin omistaja Kymenlaakson sähkö -yhtiöstä, siten voidaan myös vaikuttaa sähkön tuotantoon ja käyttöön.

****************

Haastattelun viimeinen osa julkaistaan Harjurinteen blogissa 11.12.2020!

Ympäristövaikuttajien haastattelu

Teksti: 9B-luokan oppilaat Emilia Karjalainen, Sanni Mikkola, Ossi Ylitalo, Peik Lehtinen ja Veronika Ahokas

Haastattelimme Loviisan ympäristön ja luonnon suojelusta eri ympäristövaikuttajia, mm. Jan D. OkerBlom (kaupunginjohtaja), Heidi Lyytikäinen (ympäristösuojelussihteeri), Maija Lehtomäki (ympäristötarkastaja), Kim Mikkola (metsäalan yrittäjä) ja Sini Hakkarainen-Suonpää (partio-ohjaaja). Kysyimme kaikilta kysymyksiä liittyen heidän työhönsä, ympäristönsuojeluun, ilmastonmuutokseen, päästöihin, roskaamiseen ja jätteisiin.

Osa 1: Työ ja ympäristönsuojelu

Mitä sinun työhösi kuuluu?

Kaupunginjohtajan vastuulla on varmistaa, että noudatetaan ministeriöiltä ja virkamiehiltä tulleita ohjeita ja toteutetaan muutoksia.

Kim hoitaa työkseen metsiä, ja puita rakennetuissa ympäristöissä (puistot, katupuut ym.) sekä tekee myös hoitotoimenpiteitä suojelualueilla.

Heidi ja Maija vastasivat, että heidän vastuullaan on ympäristönsuojelun edistäminen ja valvonta Loviisassa. Heidän työnsä on kuitenkin hyvin monipuolista. Heille kuuluu esim. valitukset roskaamisesta, ympäristön tilan seuranta ja tutkimus, lupa-asiat, tiettyjen kohteiden valvonta ja tarkastukset sekä kuntalaisten ympäristötietoisuuden parantaminen.

Siniltä kysyimme, miten ympäristö liittyy työhösi?

Sini: Ei varsinaisesti kovin paljon, mutta elokuvateatterissa syntyy paljon roskaa, jota pyrimme lajittelemaan mahdollisimman hyvin. Partiotoiminta opastaa ja kannustaa lapsia ja nuoria toimimaan vastuullisesti mm. Ympäristönsuojeluun liittyvissä asioissa. Roskien lajittelu, kierrätys, ympäristöystävällisten toimintamallien opettelu sekä oman toiminnan pohtiminen ovat osa partio-ohjelmaa. Pyrin toimimaan mahdollisimman ympäristöystävällisesti, mutta totta kai meidän kaikkien toiminta vaikuttaa ympäristöön.

Mitä ympäristö teille merkitsee?

Heidi ja Maija vastasivat, että heille ympäristö merkitsee elämää. Mutta huoli ympäristöstä ja mahdollisuus vaikuttaa siihen joka päivä, on se, joka on ajanut heidät juuri tälle alalle.

Kim sanoi: Ympäristö on minulle erittäin tärkeä, ja yritän huomioida sen kaikessa toiminnassani. Se on myös paikka rauhoittua ja purkaa stressiä.

Sini vastasi: Puhdas luonto on minulle tärkeää ja siksi haluan tehdä parhaani sen säilyttämiseksi.

Kaupunginjohtajalta kysyimme: Kuinka paljon rahaa suunnilleen käytetään ympäristön suojeluun Loviisassa?

Hän vastasi, että muutama satatuhatta euroa vuodessa, mutta tarkkaa summaa on hankala määritellä. Siihen liittyy paljon asioita: lupakäytäntö, kaupungin kuluttamisen vähentäminen, siivous/puhdistus projektit, rakentaminen jne.

*******************

Osa 2/3 julkaistaan Harjurinteen blogissa 10.12.2020!

6-9H patafyysikkoina

Meillä oli patafysiikkaa. Patafyysikot olivat sveitsiläisiä. Ensin oli tutustuminen ja sai kysellä patafyysikoilta kysymyksiä. 

Ensimmäiseksi piilotettiin vessapaperirullasta tehty paketti ja kun oltiin piilotettu paketti ja sen jälkeen piti piirtää kartta missä se paketti on. Sen jälkeen, kun oltiin piirretty kartta, se annettiin kaverille. Kartan avulla meidän piti etsiä paketti. Saatiin purkit joissa oli tulitikkuja.

Kun oltiin juotu kahvit avattiin paketit ja ruvettiin tekemään tulitikuista oma suunnittelema kuvio.

Sitten mentiin katsomaan heidän ihmeellistä Umo – bussia ja saatiin taidepassit. Välillä pelattiin ja piirrettiin hauskoja ukkoja.

Tehtiin tulitikuilla tulishow jossa poltettiin tulitikkuja.

Kun oltiin juotu kahvit niin poltettiin tulitikuista tehdyt kuviot.

Itse tykkäsin päivästä ja tekisin lisää erilaista taidetta. Oli hauska patafysiikka päivä.

Tunnelmia metsästä

Metsä on ollut tänä syksynä vahvasti esillä niin mediassa Ylen järjestämän Mennään metsään -kampanjan muodossa kuin Harjurinteen kasiluokkalaisten biologian opiskelussakin. Suomalaiset jokamiehenoikeudet antavat meille mahtavia mahdollisuuksia luonnossa liikkumiseen, esimerkiksi uimiseen, pyöräilyyn tai hiihtämiseen. Metsään voi mennä myös rauhoittumaan, herkuttelemaan,  valokuvaamaan tai vaikka opiskelemaan.

Tässä kasien ottamien valokuvien muodossa tunnelmia koulun lähimetsästä:

Oppilaat haastattelivat myös muutamaa opettajaa metsään liittyen ja haastateltaville metsä merkitsee ennen kaikkea rauhoittumista ja paikkaa, jossa voi keskittyä omiin ajatuksiin.

Ylen Mennään metsään -kampanjan yhtenä tavoitteena on viedä maailman laajimpiin kuuluvat suomalaiset jokamiehenoikeudet Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle ja tähän liittyen suomalaiset saivat kirjata metsäkäyntejään kahden viikon ajan. Laskuriin merkittiin yhteensä huimat 775 996 käyntiä! Kampanjasta voit lukea lisää täältä:
https://yle.fi/aihe/mennaan-metsaan

CERNin tiedeleiri 9.-13.10.2017

Maanantai, päivä, josta tiedeleirimme alkoi. Matkamme sai alkunsa Helsinki-Vantaan-lentokentältä ja kyllä, jokainen pääsi koneeseen ja vielä ilman ongelmia, joka yllätti. Lentomatkakin sujui ongelmitta ja selviydyimme määränpäähämme, Geneveen. Genevessä saimme yllättyä ranskan kielestä, kaupungin vilinästä, majapaikastamme, joka olikin hotelli hostellin sijaan sekä siitä, että McDonaldsin hampurilaiset maistuivat samalta myös Keski-Euroopassa.

Tiistai, eli niin sanottu turistipäivä. Pitkään päivään sisältyi lyhyt visiitti Ranskan maaperälle ja tutustumista Sveitsin eteläosaan bussiajelun muodossa.

Ranskan puolella pääsimme kokemaan Suomen tyypilliset sääolosuhteet (pakkanen sekä lumi tekivät olon kotoisaksi) sekä ihastelemaan maisemia reilu 3800 metrin korkeudesta Aiguille du Midiltä, Mont Blancin vuorenhuipulta.

Yläilmoista ja pakkasesta palauduimme takaisin maaperälle, jossa meitä odotti ranskalainen vuoristokylä Chamonix, 20-asteen edestä lämpöenergiaa sekä maittava lounas. Ranskasta ja upeasta keskieurooppalaisesta luonnosta hurmioituneina matkamme jatkui takaisin kohti Sveitsiä. Paluumatka ei ollut onneksemme vain maisemien ihailua ikkunan takaa liikkuvasta menopelistä, vaan saimme kokea ”Sveitsin Rivierat”, Montreuxin kaupungin pikavisiitin muodossa. Upea pitkä rantakatu, sinertävä Geneve-järvi, lämpö ja auringonpaiste, vanhat lähes aristokraattiset rakennukset, itse mestari Freddy Mercury metallisessa muodossa… Tätä kaupunkia ei voi hehkuttaa tarpeeksi. Niin upea ja näkemisen arvoinen paikka!

Palattuamme takaisin todellisuuteen ja tajuttuamme, ettemme ole aurinkolomalla vaan tiedeleirillä, suuntasimme nokkamme kohti Geneveä, vaikka uusia välietappeja suunniteltiinkin ja saimme pikaisen kiertoajelun Lausannen kaupungissa. Harmittaa sinänsä, ettemme päässeet tutkimaan kaupunkia tarkemmin, sillä kaupungissa sijaitsee mm. kuuluisa Olympiamuseo sekä kaupunki tunnetaan Euroviisujen isäntämaana vuonna 1989.

Pitkä päivämme päättyi hotellille väsyneiden ja nälkäisten matkalaisten seurueena. Turistipäivä oli päättynyt ja seuraavana päivänä meitä odottaisi itse CERN, jota olimme odottaneet jo kauan.

Keskiviikko ja ensimmäinen päivä CERN:issä. Tiedeleirimme alkoi paikan päällä tutkimuskeskuksessa ”CERNIN Ismo Leikolan” eli Markus Nordbergin luennolla. Tämän jälkeen päivämme kului CERNIN historiaan perehtymisellä, teoreetikko Aleksi Kurkelan luennolla universumista ja siellä tapahtuvista ilmiöistä sekä kirsikaksi kakun päälle pääsimme tutustumaan CMS-koeasemaan, jossa hiukkasfysiikan tutkiminen tapahtuu käytännössä. Itse kiihdytintä emme päässeet näkemään sen ollessa käynnissä vierailumme aikana.

Torstai: Torstaina aloitimme päivän CERN:ssä rakentamalla sumukammioita joilla meille havainnollistettiin CERN:ssä tapahtuvaa tutkimusta. Tämän jälkeen luvassa oli ennestään tuttuja luentoja liittyen niin CERN:ssä kuin Suomessa tapahtuviin tutkimuksiin fysiikasta ja ympäristöstä

Perjantai: Perjantaina tutustuimme CERN:ssä tiedon käsittelyyn ja jatkoimme luentoja englannin kielellä. Näiden jälkeen retkemme CERN:n oli päättynyt ja siirryimme YK:seen jossa meille oli varattu opastettu kierros.

 Thomas Pelto ja Kia Heiskanen

Unkarilainen dude

16. marraskuuta koulussamme vieraili unkarilainen vaihto-opiskelija, joka opiskelee Porvoossa. Aamupäivällä vieraamme piti esitelmiä Unkarista yläkoululaisille. Esitelmään kuului Unkarin kulttuuri; ruoka, kieli (myös suomen kielen ja unkarin kielen samantapaisuus), yleistieto ja nähtävyydet.

 

Olimme englannin keskusteluryhmässä suunnitelleet vieraallemme ohjelmaa jo viikkoa ennen. Me kävimme vieraamme kanssa yläkoulun liikuntasalissa, Timon luokassa, JOPO-luokassa, teknisten luokassa, kotitalousluokassa, kuvaamataidon luokassa. Luokissa kerroimme eri aineista lyhyesti. Kerroimme myös vieraallemme tukioppilaista, oppilaskunnasta ja koulun historiasta. Olimme myös katsomassa yhdeksäsluokkalaisten itsenäisyyspäiväntanssien harjoituksia ja Rosa näytti vieraallemme kuinka tukioppilas toimii esimerkillisesti. Vieraamme oli hyvin tyytyväinen päivään ja päivän ohjelmaan.

 

Iida, Ida-Sofia, Eeva, Sara, Rosa & Piitu