Teksti: 9B-luokan oppilaat Emilia Karjalainen, Sanni Mikkola, Ossi Ylitalo, Peik Lehtinen ja Veronika Ahokas
Haastattelimme Loviisan ympäristön ja luonnon suojelusta eri ympäristövaikuttajia, mm. Jan D. OkerBlom (kaupunginjohtaja), Heidi Lyytikäinen (ympäristösuojelussihteeri), Maija Lehtomäki (ympäristötarkastaja), Kim Mikkola (metsäalan yrittäjä) ja Sini Hakkarainen-Suonpää (partio-ohjaaja). Kysyimme kaikilta kysymyksiä liittyen heidän työhönsä, ympäristönsuojeluun, ilmastonmuutokseen, päästöihin, roskaamiseen ja jätteisiin.
Osa 3: Roskaaminen ja jätteet
Onko Loviisassa paljon roskaamista ja mitä sille voisi tehdä?
Kaupungin johtajan mukaan, yritetään saada tarpeeksi roskiksia ihmisille, jotta he käyttäisivät niitä. Roskiksien pitäisi olla tarpeeksi isoja ja ne pitäisi tyhjentää useasti. Isompi ongelma on ihmisten asenne roskaamiseen, myös kaupungin ulkopuolellakin. Meren roskaaminen on myös iso huoli, useita roskia ei näe ja niitä heitetään paljon mereen. Usein kiellot eivät riitä. Kaupungissa kuitenkin siivotaan ainakin meren rannat ja muut. Kaupunki myös järjestää siivouspäiviä, jolloin houkutellaan ihmisiä siivoamaan esim. ympäristöstä roskia. Ne ovat olleet melko suosittuja ennen.
Heidi ja Maija sanovat, että he saavat välillä ilmoituksia esim. kaatopaikoista metsissä. He kuitenkin sanoivat, että nykyään roskaamisilmoitukset ovat vähentyneet ja ihmisten tietoisuus roskaamisesta ja esim. kierrätyksestä on myös edistynyt. Kaikki ovat muutenkin vähän valveutuneempia muiden roskaamisesta. Jätehuolto on myös kehittynyt.
Sini vastasi, että se on yksinkertaisesti tyhmää. Jokainen pystyy huolehtimaan roskansa roskikseen, varsinkin kun niitä on joka paikassa. Tällä hetkellä kasvomaskeja lojuu kauppojen pihoilla ja muutenkin siellä täällä. Myös muita roskia, kuten pikaruokakääreitä näkyy säännöllisesti.
Kim sanoi, että roskaaminen täysin älytöntä touhua. Monta kertaa puistoissa ja kaupungilla roskia on vielä ihan roskiksen viereen maahan heitettynä. Jätteitä, joiden vieminen jäteasemalle on ilmaista, löytyy vieläkin metsistä ja teiden varsilta. Taajamissakin ihmisten omat pihat monesti täynnä jätteitä ja jätteet on pihoilta monesti levinneet kaupungin puisto- ja metsäalueillekin.
Mihin roskat viedään?
Kaupunginjohtaja kertoi Rosk`n roll-yhtiöstä: Loviisassa toimii kuntien omistama Rosk`n roll niminen yhtiö, joka toimii niin että kunnat maksavat jätemaksuja. Sinne viedään roskat ja ne lajitellaan jopa sekajätteistä koneen avulla. Esimerkiksi lasit, metallit ja betonit uudelleen käytetään. Sekajätteen tuomisesta joutuu maksamaan, mutta valmiiksi lajitellusta jätteistä ei tarvitse. Nykyään jätteistä viedään suurin osa laitokselle, jossa ne lajitellaan ja poltetaan eikä viedä kaatopaikalle.
Heidin ja Maijan vastaus: Vuodessa heillä on paljon roskaustapauksia, siihen kuluu pienet asiat kuten, jätesäkit tienvarressa ja suuremmat asioita, kuten auton romujen siivoaminen. Pienempiä asioita kuitenkin riittää niin paljon kun ehtii tehdä. Roskaustapauksissa, kun on saatu selville, kuka on vienyt roskat luontoon, heitä määrätään siivoamaan ne ja jätteenkuljettaja toimittaa ne asianmukaiseen paikkaan. Vaaditaan lisäksi vielä selvitys siitä, että ne on toimitettu sinne eikä esim. toiseen tienvarteen.
Miten nuoret voisivat olla ympäristöystävällisempiä ja esim. vähentää roskaamista?
Nuorten olisi tärkeää muistaa jätteiden lajittelu, ei heittäisi roskia luontoon, miettiä tarvitseeko tuotteen oikeasti, kulutustottumuksien ajattelu ja vastuullisten valintojen tekeminen ympäristöä kohtaan. Lisäksi jokainen voisi poimia näkemänsä roskat luonnosta/kaduilta. Roskaaminen lähtee ihan pienistäkin roskista, kun niitä on jo maassa siihen helpommin, keräytyy enemmän niitä. On tärkeää muistaa jätteiden lajittelu ja kierrättäminen. Koulussa nykyään opetetaan paljon ympäristöstä antaen nuorille mahdollisuuden vaikuttaa siihen. Roskaaminen pitäisi saada rangaistavaksi. Roskaamiseen pitäisi ottaa enemmän huomiota myös kasvatuksessa.